Kun pentu muuttaa taloon

Madotus

Emä on madotettu juuri ennen astutusta ja noin 2-3 viikkoa ennen synnytystä. Imettävälle emälle on annettu matolääke pentujen matolääkityksen yhteydessä pentujen ollessa 2-3 viikon ikäisiä. Lääkitys on uusittu pennuille vielä 5 ja 8 viikon iässä.Pentusi tarvitsee matokuurin vielä 10 viikon iässä ennen ensimmäistä rokotusta. Matolääkkeet on hyvä antaa noin 2 viikkoa ennen rokotusta koko koiran eliniän. Aikuiselle koiralle pitäisi antaa matolääke 2-4 kertaa vuodessa riippumatta siitä, todetaanko koiralla madoista kieliviä oireita. Sisäloiset vaeltavat koiran elimistössä ja aiheuttavat vaeltaessaan vaurioita sisäelimille.

Rokotus

Emä on rokotettu asianmukaisesti, joten pennut saavat ensimmäisten päivien ternimaidosta riittävästi tartuntataudeilta suojaavia vasta-aineita, eli pentuja ei tarvitse rokottaa ennen 12 viikon ikää. Pentu pystyy reagoimaan rokotteeseen vasta emältä saadun tilapäissuojan hävittyä, joten alle 12-viikkoisena rokottamisesta ei yleensä ole hyötyä. Elävä parvorokote on tästä poikkeus. Pennun immuniteetti on yleensä aika hyvä jo kahden viikon päästä ensimmäisestä rokotuksesta ja varsin hyvä, kun rokotuksesta on kulunut neljä viikkoa. Kestävä vastustuskyky vaatii kuitenkin tehosterokotuksen.

Vie pentu eläinlääkäriin rokotettavaksi sen täytettyä 12 vk. Ja seuraavan kerran 16 – 20 viikon iässä. Tehosterokote annetaan 12 – 13 kk iässä. Eläinlääkärisi antaa sinulle tarkemmat ohjeet ensimmäisellä käyntikerralla. Joitakin rokotteita ei suositella annettavaksi samanaikaisesti, joten on syytä noudattaa eläinlääkärin antamaa rokotussuositusta.

Mitä vastaan rokotetaan ja milloin:

12 vk

• penikkatauti + tarttuva maksatulehdus
• parvo

16 – 20 vk

• penikkatauti + tarttuva maksatulehdus
• parvo
• rabies

12 – 13 kk

(mielellään koiran täytettyä 1 v. niin tehosterokotus voidaan antaa 2:n vuoden kuluttua)

• penikkatauti + tarttuva maksatulehdus
• parvo
• rabies

ja tästä eteenpäin 2:n vuoden välein tehosterokotus

Ruokinta

Pennut ovat eläneet kolme ensimmäistä viikkoa emon maidolla. Lisäruokaa on alettu antaa 3 – 4 elinviikolla. 7 viikon ikäisenä pennun ruokavalio alkaa muistuttaa emon ruokintaa, mutta pentu syö 4 – 5 ateriaa päivässä. Pyri antamaan pennulle vähintään kolme ateriaa päivässä, mielellään neljä.
Koiralla pitää olla aina puhdasta vettä tarjolla!

Liiallinen tai epätasapainoinen ruokinta saattaa aiheuttaa pennulle palautumattomia kasvuhäiriöitä. Niukasti ruokittu pentu ei kasva perimänsä edellyttämiin mittoihin, yliruokinta altistaa nivel- ja luusto-ongelmiin jne.Pennulle on annettu kaupallista koiranruokaa, joten vitamiineja ja kivennäisiä ei saa lisätä ruokaan lainkaan. Pennulle annettavaa ruokamäärää on vaikea sanoa grammalleen, koska yksilölliset erot ovat suuria. Paras kriteeri ruoan määrälle on pennun tarkkailu. Käsin tunnustellen kylkiluiden päällä on normaali rasvakerros ja kylkiluut tuntuvat mutta niiden välillä ei ole kuoppia. Selkäranka ei käsin tunnustellen tulisi ”törröttää”.

Suosittelen, että pentu saa aluksi samaa ruokaa, jota on annettu kasvattajan luona. Pentu saa mukaansa penturuokaa. Ruokintaohje löytyy ruokapussin kyljestä. Raakaa jauhelihaa voi sekoittaa yhteen annokseen/päivä noin kaksi ruokalusikallista. Pentu saattaa liikkua enemmän ja kuluttaa ao. ruoan, joten saatatte joutua turvautumaan tukevampaan ruokaan. Vältä kuitenkin lihottamasta pentua!

Ruoan määrä muuttuu pennun kasvaessa. Samoin siirrytään aikuisen koiran ruokaan. Pennun energiantarve on sama kuin vastaavan painoisen aikuisen koiran energiantarve silloin, kun 60% aikuispainosta on saavutettu.

Koiralle eivät sovi seuraavat ruoka-aineet:

• maito suurina annoksina
• juurekset ja peruna raakoina
• sipuli
• kala raakana
• ihmisille tarkoitettu suklaa

Kynsien leikkaus

Pennun kynsiä on leikattava säännöllisesti. Kynsien hoitoharjoittelu on aloitettu jo kasvattajan luona. Jos kynsissä ei ole leikattavaa, pentua totutetaan ”kuivaharjoittelulla” kynsien ja tassujen käsittelyyn joitakin kertoja viikossa. Kynsiä leikataan mieluummin vähän ja usein kuin harvoin ja liikaa. Kynsien leikkausta vastustavalle pennulle ei pidä antaa periksi, vaan kynsiä on leikattava aluksi periaatteella kynsi, makupala ja kehuminen. Välillä pieniä taukoja pitäen, periaatteella tassullinen kerrallaan.

Leikkaaja ottaa koiran tassusta tukevan otteen ja nipsaisee kynnestä terävän kärjen pois. Liikaa ei kannata ahnehtia jotta ei osuttaisi ytimeen. Vaaleakyntisellä koiralla ydin näkyy sarveisaineen läpi mutta mustakyntisellä ei, joten musta kynsi on haastavampi. Jos kynnen päästää kasvamaan liian pitkäksi, ydin kasvaa myös. Vaikka kynsi on pitkä, ei sitä voi leikata kerralla lyhyeksi, vaan usein ja vähän kerrallaan kynttä leikkaamalla ydin saadaan vetäytymään takaisin kynnen tyveä kohti.

Hampaiden hoito

Pentu kannattaa totuttaa hampaiden tarkasteluun jo ihan pikkupennusta lähtien. Koiran hampaiden pinnalle saattaa kertyä hammaskiveä, mikä lievimmillään aiheuttaa pahanhajuisen hengityksen ja pahimmillaan ientulehduksen vakavine seuraamuksineen. Hammaskivi muodostuu hampaiden pinnalle kerääntyvästä plakista. Ensin hammaskivi on kellertävää mutta muuttuu pikkuhiljaa tummaksi. Hammaskiven muodostumista voidaan ehkäistä antamalla koiralle kaikenlaista kovaa pureskeltavaa. Hampaita voi myös harjata. Pentupaketista löytyy pientä pureskeltavaa. On kumminkin huolehdittava, ettei puruluu kulu niin pieneksi, että pentu voisi nielaista lopun kotona yksin ollessaan. Jämäluut kuuluvat roskiin.

Pennun maitohampaat vaihtuvat pysyvään kalustoon pennun ollessa 4 – 7 kuukauden ikäinen. Pennun omistajan on seurattava, että irtoamatta jääneet maitohampaat eivät pilaa pysyvien hampaiden asentoa. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mikäli pysyvä hammas on kasvanut yli puoleenväliin maitohammasta, eikä maitohammas heilu, on aika ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Tassujen hoito

Polkuanturoiden välinen iho saattaa ärtyä ja tulehtua varsinkin kurakeleillä, mikäli koira pidetään jatkuvasti pitkässä karvassa. Tulehdusriski vähenee, jos koiran polkuanturoiden välissä kasvavat karvat pidetään lyhyinä ja anturat pestään ja kuivataan huolellisesti. Leikkaukseen sopivat parhaiten tylppäkärkiset pikkusakset.

Silmien hoito

Koiran silmät on tutkittava päällisin puolin päivittäin. Terveet silmät ovat kirkkaat eivätkä vuoda. Aamurähmä eli pieni, harmaa hyytelö tai kuiva ruskea nokare silmien kuononpuoleisessa nurkassa on normaali ilmiö.

Tarkista, ettei karvaa tai roskia, esim. neulasia tai tikkuja mene silmään. Pentuaikana olisi suotavaa karvapeite ajaa muutamia kertoja kokonaan pois, jotta karva vahvistuisi ja pentu tottuisi tähänkin. Näyttelyissä ehtii käydä myöhemminkin ja on mukavampaa katsella pentua suoraan silmiin kuin ”karvapehkoon”. Koirakoulussa ja match-show tapahtumissa voi käydä lyhytkarvaisella koirallakin.

Rähmivät ja kyynelehtivät silmät pitävät koiran silmänaluset jatkuvasti kosteina, mikä altistaa ihoa paikallisille tulehduksille. Vuotavat silmät värjäävät vaalean karvan punaruskeaksi. Silmätulehdukset ja –vuodot on hoidettava eläinlääkärillä välittömästi.

Turkin hoito

Turkkia ei harjata tai kammata. Likainen koira pestään. Espanjanvesikoiran turkki ajetaan kauttaaltaan pois pari kertaa vuodessa. Tähän soveltuu esim. Oster –trimmeri. Pienellä harjoittelulla trimmauksen voi tehdä myös itse. Kysy kasvattajalta neuvoa.

Korvien hoito

Rotumme on ns. karvakorvainen rotu, joten korvakäytävässä kasvavat karvat on nypittävä säännöllisesti pois. Tämä tehdään, jotta korvakäytävä tuulettuisi ja pysyisi kuivana.

Pentu on totutettava korvakarvojen nyppimiseen pienestä pitäen. Itse olen nyppinyt koirien korvakäytävät pelkin sormin. Pieni tukko karvaa ja nyppäisy. Ensimmäinen poistokerta pennulla on hankalin. Aikuiset koirat eivät toimesta ole moksiskaan. Muista antaa hoitokerran päätteeksi palkka ja kehua kovasti.

Koiran korvia on syytä haistella ja katsella päivittäin, jotta korvatulehdus keksitään ajoissa. Normaali korva erittää korvavahaa jonkin verran. Runsas, märkäinen ja haiseva erite on korvatulehduksen merkki. Samoin pään pudistelu ja tassulla korvien hankaus. Uinnin jälkeen on syytä puhdistaa ja kuivata korvat, vaikka espanjanvesikoira sukeltavana koirana osaakin sulkea korvakäytävänsä.

Aikuiselle koiralle riittää nyppiminen parin kuukauden välein ja sen päälle puhdistus talouspaperilla. Näin hoitaen ei meillä ole ollut ainoatakaan korvatulehdusta!

Joko pentukurssille…

Kun rokotukset ovat kunnossa on aika hakeutua pentukurssille oppimaan käyttäytymisen sääntöjä. Koira oppii tehokkaimmin tehdessään oikein ja saadessaan siitä kiitosta ja palkinnon. Koiran palvelualttius ja luottamukselliset ihmissuhteet eivät kehity pakkokeinoin.

Tarjoan ilmaisen pentukurssin kaikille kasvateilleni sunnuntaisin. Kurssilla käymme läpi istumista, seuraamista ym. tottelevaisuusharjoittelua. Aloitamme alkeista ja vaativuutta lisätään vähä-vähältä. Lopuksi pennut saavat telmiä ja nauttia toistensa seurasta. Tulethan mukaan, mikäli asut pääkaupunkiseudulla!

Toivomme onnellisia hetkiä pennun kanssa!